Jokainen teki kaksi jälkeä. Ensimmäiselle saatiin ohje tehdä sellainen kuin on tottunut omissa treeneissä tekemään. Talloin suoran pellon halki (pituus?), johon tosin lisäsin "uutena"namirasian jäljen loppuun. Erja kertoi aamulla, miten hän on opettanut esineilmaisut omille koirilleen ja tapa kuulosti sen verran yksinkertaiselta, että pitihän sitä päästä kokeilemaan samantien. Jälkiä ei kovin kauaa vanhetettu. Keltsillä jäljesti "keltsimäiseen" tapaansa. Ilmeisesti haastava keli sai aikaan sen, että eteni todella rauhallisesti ja tarkasti. Oleellisin korjattava asia oli se, miten minä tallon jälkeä. Askeleet olivat ihan liian levällään toisistaan, eikä kukaan ihminen oikeasti kävele niin! Noh selvisipä kertaheitolla se ihmetyksen aihe, miksi treeneissä joskus tarkasti vaan toisenpuolen jalanjälkiä. Vika ei ollut Nenän nenässä, vaan omistajan kengänpohjissa.
(^ Erja demonstroi, miten jälki on tallattu :)
Kerrassaan loistava päivä Askolan pellolla. Hyvin opettavaista oli seurata myös toisten treenejä. Erjan opit olivat yksinkertaisia ja loogisia. Ja erityisen paljon hän korosti "Me-hengen" merkitystä myös jälkihommissa. Jos kipinä on aiemminkin ollut kova pellolle, nyt se roihahti ilmiliekkiin.
Sunnuntaina oli SATYn ylimääräinen kokous. Tiukille meni äänestys, mutta vih-doin-kin jotain konkreettista saatiin aikaan ja ensimmäinen askel kohti terveempää huomista on toivottavasti nyt otettu!
Viikko menee taas kiireisissä merkeissä, mutta viikonlopuksi lähdetään viettämään leirielämää Lammille.
© kuvat Saidi Nikkanen




Mukavaa leireilyä!!! Sää ainakin suosii nyt.
VastaaPoista