Tai oikeastaan kaksi. Eipä nimittäin osuvammin voisi kuvata sitä, että lähtee viikonlopuksi yökokeeseen (MEJÄ) ja maksaa vielä huvista. Onneksi matkassa oli 17 muuta samanhenkistä plus muut kokeen järjestelyistä vastaavat, joten viikonloppu vierähti varsin rattoisissa merkeissä.
Koe käynnistyi lauantaiaamuna klo 05 jälkientekotalkoilla. Sitten jäljet muhimaan ja hetkeksi kotiin henkäisemään. Seuraavana yönä klo 01 piti olla takaisin koepaikalla. YT:n puhuttelu käynnistyi 01.30. Verkkaisesti edettiin, koska ulkona oli pimein hetki, mutta kahden jälkeen-puoli kolmen maissa alkoi nähdä sen verran, että laukauksensietotesti voitiin suorittaa. Kaikki koirat läpäisivät testin, joten kokeen maasto-osuus saattoi alkaa.
Olimme Tuulan tuomaroimassa ryhmässä ja saimme arvalla ryhmän toiseksi viimeisen jäljen. Se tarkoitti käytännössä, ettei tietoakaan aidosta yökokeen tunnelmasta, vaan metsään lähdetään ihan normaalin päiväkokeen (alkupään jäljet) mukaisesti. Hitsi. Oppaanamme tulisi toimimaan edellisen kokeemme tuomaroinut Esa, joten tilanne oli hauska ja arvelin saavani tuplapalautteen suorituksen jälkeen.
Jäljelle lähdettiin klo 9:25, jolloin vanhentunut 21h 55min. Koeselostus kertoo seuraavaa:
"Keltsi rauhoitetaan ennen alkumakausta istumaan. Hetken kuluttua Keltsille osoitetaan makaus, minkä Keltsi tutkii tarkasti. Rauhallinen matkanteko alkaa. Ensimmäinen osuus täydellistä jälkityötä. Katko oikaisten, mistä Keltsi lähtee noin parinkymmenen metrin päästä kauas jäljestä, hukka. Uusi ohjattu aloitus, loppuosuus jäljestä taas tarkasti. Kolmas osuus parilla pienellä pyörähdyksellä, samoin neljäs osuus. Kulmat hyvin. Makuista kaksi ohitse, kaksi nopeasti noppaisten. Kaadon Keltsi tutkii innokkaasti. Makuissa olisi hieman hiottavaa, muuten vaivatonta menoa."
Ja pisteet
- Jäljestämishalukkuus 4 (0-6)
- Jäljestämisvarmuus 8 (0-12)
- Työskentelyn etenevyys 8 (0-10)
- Lähdön, kulmauksien, makauksen ja katkon selvittämiskyky 9 (0-14)
- Käyttäytyminen kaadolla 3 (0-3)
- Yleisvaikutelma 4 (0-5)
Laukauksen sieto: Hyväksytty
Yhteensä pisteet 36 ja VOI2
VOIhan 2 sentään! Jos tämänkertaista analysoin niin jouduin ekan kerran jarruttamaan ihan kunnolla. Outoa, mutta auttoi onneksi. Makaukset olivat, mitä olleet ja niiden treeniä jatketaan ahkerasti. Mutta kahdessa viimeisessä kokeessa on tullut hukka, molemmat ihan turhia. "Täpinöissään vaan lähtenyt viipottamaan" johonkin ja se on ollut sitten siinä. Tällä kertaa oli kuulemma tuoreita sorkan jälkiä ja tirpoistakin aavistus. Pitää kai vaan "ajaa virheeseen" treeneissä, että pääsee sitä kautta kieltämään väärästä ja palkkaamaan oikeasta. Kokeessa kun ei voi sanoa sanaakaan. Tuntuu, että karvakuono on välillä vähän turhan itsevarmalla asenteella liikkeellä, joka sitten kyllä kostautuu matkan varrella. Vaan on tuossa itsevarmuudessa paljon hyvääkin. Eilen oli aivan ääriolosuhteet (+31C näytti mittari varjossa, kun tulimme metsästä!), eikä puhettakaan siitä, että luovuttaisi tai jättäisi homman kesken. Sitkeästi tuo nuuhkutteli koko 1300m(?) matkan kaadolle asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti