maanantai 23. marraskuuta 2009

valoa tunnelin päässä

Tänään tuli puhelu Pärnäsen korjaamolta. Jussi oli ehtinyt katsoa Keltsiläisen kuvat. Kyynärissä on hänen mukaansa muutoksia, mutta mitä ne ovat numeerisesti, siitä voidaan olla montaa mieltä. Juteltiin tilanteesta hyvä tovi ja itselle jäi todella helpottunut olo vrt. paperilappu, missä seisoo tulos kyynärät 2/2, eikä mitään selitystä tilanteesta. Kerroin huoleni, että kyseessä ei ole jalostuskoira, mutta harrastaminen kovasti mietityttää. Muutokset ovat hänen mukaan todennäköisesti nopeasta kasvusta johtuvaa ja sain hyvin rehellisen sekä tyhjentävän arvion tilanteesta. Aksaa hän ei suosittele, mutta mitä tahansa muita lajeja voidaan harrastaa niin paljon kuin sielu sietää. Myös pk-tottista. Tärkein asia on kuitenkin pitää huoli koiruuden lihaskunnosta sekä siitä, ettei paisu pullaksi. Samoin asfaltilla juoksuttaminen on asia, mitä ei kannata harrastaa. Noh se ei täällä maalla ongelma, missä ei tietokaan asfaltista, vaan kirmataan metsässä sekä pelloilla. Nivelaineista cartrophen sellainen, mitä voi antaa. Mikäli oireeton niin 2-3 kuuria/vuosi riittää.

Joulukuussa on varattuna aika "yhdelle parhaimmista parhaimalle", enkä ajatellut sitä perua. Kuullaan nyt vielä yksi mielipide. Tällä tarinalla on myös opettavainen puoli. Moni ell on yhä sitä mieltä, ettei airiksen kyynäriä tarvitse kuvata, kun niille ei ole rodunomaista huonot kyynärät. Tästä kertoo varmasti myös vähäinen kuvaus%. Mutta mikäli meidän sporttimallin kohdalla on havaittavissa muutoksia niin mikä mahtaa olla tilanne noin yleisesti?! Kiva olisi nähdä enemmän faktaa kuin uskomuksia...

1 kommentti:

  1. Hyvä jos sait treenirauhan ja muutenkin rauhan. Kyynäristä airisväki on vääntänyt kauan... T Eila UK

    VastaaPoista