torstai 25. helmikuuta 2010

alavireistä

Otsikko oikeastaan kertookin kaiken. Sitä oli meidän tekeminen tänään piiiiiitkän tauon jälkeen Renksun hallivuorolla. Oikeassa vireessä ei ollut koira, eikä sen ohjaaja. Perusjuttuja tehtiin. Oikeastaan jättävistä istuminen sekä perusasentoon tulo olivat ainoat, jotka jollain tapaa onnistuivat. Ei hurraamista. Mutta tulihan käytyä. Itselle silti hyvä muistutus taas tuo oikea viretila, kun tehdään hommia. Kiitokset appareina häärineille Tuulalle & Margitille. Nollataan pää ja jatketaan harjoituksia...

1 kommentti:

  1. Välil o semmosta. Tunnistan olotilan. Siitä se taas lähtee. Mua puri koira vahingossa alkuviikosta patukan sijasta ranteeseen niin, että treenihalu katosi hetkeksi.

    VastaaPoista