Maanantaiset tottikset. Mukana tällä kertaa vain sakumaanineitoset ohjaajineen sekä me Keltsin kanssa.
Jotain muistiinpanoja... Perusasentoon tulee nyt hyvin, kun muutettiin se takaisin alkuperäiseen eli takaa kiertäen. Sen jälkeen seuraamista. Käännöksissä pitää vaan liikkua itse reilusti, ei hiipien, koska tarjoaa perusasentoon istumista, jos oma vauhti yhtään hiipuu. Henkilöryhmässä mukana "yllätyksellisyys" eli vähän uukkareita ja temponvaihteluita juuri ennen ryhmään sisälle menoa. Skarppaa, eikä rekisteröi yhtään ihanaa ihmistä ympärillä, kun ei tiedä, mitä tuleman pitää. Jättävissä istuminen hyvä, kun muistaa itse seisahtua heti käskyn annettua, eikä myöskään ahnehdi matkassa, minkä poistuu koiran luota. Maahanmenossa edistytty, tarjosi jo aika nopeitakin. Nyt vaan edelleen toistoja, toistoja ja toistoja, mutta apuja vähentäen. Luoksetulon loppuasentoja muutama, ihan ok nekin. Treenien lopuksi vielä luoksetulon vauhtiharjoitus ja palloleikkejä. Se oli siinä.
Hymy nousi väkisinkin huulille, kun seurasi tottisopeamme, joka linkutti maneesissa toisessa jalassa lenkkari ja toisessa valtava huopatossu. Hevostermein kunnollinen "vinobalanssi" jaloissa. Tarinan opetus oli se, että vaarallisia eivät ole suinkaan malit, vaan pienet heelerit ja nekin nukkuessaan... ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti