Olihan kaamea aamu! Kömmin klo 6 alakertaan ja olin aivan ihmeissäni, kun karvakuono ei ollutkaan vastassa. Normaalisti on eteisessä odottamassa, kun kuulee yläkerrasta askelten töminän. Nyt ei. Kävin kurkkaamassa sen omaan petiin ja kulmahuoneen soffalle, ei kummassakaan. Kiersin alakerran ympäri, koiraa ei löydy mistään. Iski ihan hirmuinen paniikki. Ryntäsin hätäpäissäni kuistille. Ensimmäisellä kerralla ei ketään näy missään. Uudestaan sisälle ja takaisin ulos niin mitä tapahtuu. Keltsi kömpii "yksiöstään" venytellen ulos. Koko tarina alkoi valjeta itselle. Se oli livahtanut ulos, kun talonväki alkoi iltamyöhällä laittautua yöpuulle. Eikä tietenkään tullut sisälle tai päästänyt pihaustakaan, vaan oli vetäytynyt nukkumaan talviasuttavaan mökkiinsä. Mikäs siellä oli köllötellessä, kun nietokset mökin ympärillä eristeenä ja sisäpuolella valtaisa heinäkasa pehmusteena sekä lämmikkeenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti