Aamulla tottistelemassa Kaisan & Ruusu-sakemannin kanssa Orimattilan kentällä. Ekassa setissä Keltsi seurasi, teki jääviä ja harjoiteltiin ihan erillisenä täyskäännöksiä. Hetki huilia autossa. Tokaan settiin mentiin kentälle yhdessä Ruusun kanssa ilmoittautumaan, eikä tällä kertaa tietoa minkäänlaisesta ärinästä. Hyvä. Tokassa setissä tehtiin ihan samoja juttuja sekä muutama luoksetulon loppuasento ja pyrstönkäyttöharjoitus.
Illalla suunnattiin Korialle yrittämään sitä toista VAHI1-tulosta, mikä lajissa on mahdollisuus saada. Tuomarina Tommi Nieminen. Tällä kertaa huonolla menestyksellä. Koe hylätty. Ohessa tuomarikertomus kokeen kulusta:
"Koira löytää jäljen heti ja aloittaa hyvän, jälkitarkan työn. Ekan makuun merkkaa pysähtyen. Katkokulma teettää työtä ja koira poistuu jäljeltä niin kauas, että tuomari keskeyttää kokeen.".
Sen pituinen se. Eka kulma oli ollut katko ja siellä sitten joku häiriötekijä (tod.näk kanalintu?) mellastanut niin, että lopputulemana jälkinarun päässä oli seissyt yksi karvanaama kahdella jalalla jälkiliina pinkeänä vailla minkäänlaista näköä tai kuuloa, mitä oikeasti oltiin tekemässä. Ja tietysti sillä osuudella, missä tuomari kannoilla, eikä koiraa voi ohjata, palauttaa jäljelle tms. Siinä ei sitten ollut mitään tehtävissä. Hyvä jossitella, mutta MEJÄssä mahdollisuus olisi ollut vielä kakkostulokseen, kun koiralle tuomitaan hukka ja osoitetaan uusi puhdas jälki. Mutta VAHIssa on raaka peli. Se on kerrasta poikki.
Eri osiot arvosteltiin tänään seuraavasti:
lähtö: erinomainen
jäljestämishalukkuus: hyvä
työskentelyn etenevyys: hyvä
jäljestämisvarmuus sekä kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky: hylätty
Noh koneita nämä eivät ole, ei myöskään The Nenä ja voin vaan nauraa. Eikun uutta koetta putkeen paremmalla onnella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti