maanantai 25. toukokuuta 2009

Huoleton ois elukaton

Aiemmin sanonta kuului "huoleton ois hevoseton", mutta Keltsin tulon myötä sanonta muuttunut otsikossa mainittuun muotoon.

Eilen illalla koiruus oli vaisu, oksensi pariin otteeseen ja maha muutenkin ihan sekaisin. Olin ymmälläni, koska en keksinyt syytä, miksi näin. Kävin yöllä alakerrassa ja pyysi päästä ulos. Enää ei oksentanut, mutta maha aivan kuralla. Sama aamulla. Silloin kakoi, mutta eihän mitään tullut, kun maha oli tyhjennetty aiemmin jo varsin huolella. Liikkuminen oli tosi vaikeaa, takapää erityisesti ei meinannut pysyä perässä. Kuumetta ei ollut, kun mittasin. Eikun soitto klinikalle ja olivat sitä mieltä, että tultava näyttämään. Sinne siis.

Lääkäriaikaa odotellessa aloin pohtimaan viikonlopun tapahtumia ja mieleeni tuli yksi teoria, mikä on mahdollinen. Varsa syntyi perjantaina, lauantai oli sadepäivä, joten olivat emän kanssa karsinassa, mutta eilen ekaa kertaa ulkona. Keltsi Keltsiläinen on käynyt tonkimassa varsomiskarsinassa ja löytänyt jotakin mielenkiintoista! Jälkeisiä ehkä? Ihan varmasti on ollut pakko maistaa, jos sellaisia nenän eteen tullut. Oireiden alkaminenkin sopisi aikataulullisesti.

Kerroin tämän myös lääkärille ja piti täysin mahdollisena, joten se kirjattiin nyt myös potilaskertomukseen. Ensimmäisenä otettiin verikokeet, että näkee, millä mallilla tulehdusarvot ja tarvitseeko nestehukan takia nesteytystä. Tulehdusarvot olivat lievästi kohollaan, mutta ei mitään hälyttävää, nestehukasta ei onneksi tietoakaan. Lääkäri kysyi minulta, onko mahdollista, että on syönyt jonkun vieraan esineen. Kerroin, että tuon koiran kohdalla kaikki on mahdollista. Ottivat röntgenkuvat, koska halusivat tarkistaa senkin vaihtoehdon. Ei löytynyt mitään. Sitten ultraan. Kaikki sisuskalut kunnossa (tarkisti ihan kaikki!), ainoastaan suolisto näytti ärtyneeltä.

Saatiin mukaan 10 pv Oriprim Forte Vet -kuuri. Lisäksi antoivat pistoksen lääkettä, mikä auttaa oksenteluun sekä varuiksi varjoainetta, jos oireet eivät hellitä ja täytyy tehdä lisätutkimuksia. Aamuun seuraillaan. Seuraava vaihe olisi ottaa uusia röntgenkuvia ja tutkia niistä varjoaineen läpimenoa, mutta toivottavasti niitä ei tarvita. Nesteytyksestä pidettävä huolta, joten apteekista varuiksi matkaan iso ruutta sekä Nutrisalia. Ja paastolla luonnollisesti on.

Mutta kyllä on nyt tehty huolellinen kuntotarkastus "Pärnäsen korjaamolla" ja toiveikas olen, että tämä näillä konstein helpottaa...

2 kommenttia:

  1. Onko sulla muuten vakuutus Keltsille? Tuli tosta röntgenistä mieleen, että voi tulla yllättäen kalliita keikkoja!

    VastaaPoista
  2. Juu on! Meikäläisen tuureilla kultakalatkin olis vakuutettu, jos sellaisia omistaisin. Hepalle tarvinut aikanaan yhdet 1200€ mahalääkkeet ja ONNEKS oli vakuutus silläkin...

    VastaaPoista