Nii-in, kai tämänpäiväistä voisi siksi kutsua? Ohjelmassa oli täysmittainen (n. 900m) AVO-jälki. Se viimeinen ennen ensimmäistä koitosta. Ei ihan niin hyvä suoritus kuin edellisissä harkoissa, joskaan ei huonokaan. Alku oli hankalaa, kun lähdettiin valtatien varresta ja ilmeisen paljon marjastajia pyörinyt maastossa (metsässä heitä näkyi useampi). Mutta niin niitä voi olla koemaastoissakin tähän aikaan vuodesta ja siitä on vaan selvittävä. Samoin parissa tuulisessa kohtaa lähti kulkemaan ihan selvästi jäljen vieressä, mutta palasi takaisin jäljen päälle, kun tyyntyi. Hyvä harjoitus joka tapauksessa.
Ihmeitä ei enää voida tehdä, vaan tällä nyt mennään. Sorkan kanssa pitää vähän leikkiä kotosalla, että saisi tuosta kaadon ilmaisemisesta vielä varmempaa. Suurimmat haasteet taitaa kuitenkin olla koiran ohjaajalla, jonka pitäisi jäljellä malttaa mielensä ja miettiä jotain ihan muuta (vaikka niitä seuraavan päivän kauppaostoksia) sekä antaa koiran hoitaa oma hommansa kaikessa rauhassa. Ja oppaana toimiminen jännittää kyllä vielä enemmän kuin oma jälkisuoritus. Koepäiväksi toivotaan viileämpää, eikä kosteuskaan pahitteeksi olisi. Se tuntuisi ainakin treenien perusteella sopivan parhaiten. Tänään oli raskas keli sekä harjoitus, joten väsynyt pikkukoira makaa eteisen lattialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti