menolippu, menolippu...

MEJÄ-koe, paikkana Paistjärvi Heinolan maalaiskunnassa (totta puhuen taidettiin kyllä olla jossakin Mäntyharjun puolella?) ja järjestäjänä Lahden Seudun Mäyräkoirakerho ry. Koe oli samalla järjestävän seuran mestaruuskoe. 4 tuomariryhmän koe, koiria mukana yhteensä 21 kpl.

Onnetar arpoi meille tänään jäljen nro 1 ja oppaana toimin itse jäljellä nro 3. Tuomarina tässä ryhmässä Airomiehen Matti. Viime päivien tapahtumien vuoksi hirvitti hieman laukaustesti, mutta ihan suotta. Jälki oli tehty pöytäkirjan mukaan 22.8. klo 9.05 (ihmettelen hieman tuota aikaa, koska koejälkien teko alkoi vasta klo 10!) ja jäljelle lähdettiin 23.8. klo 9.25 eli ehtinyt vanhentua pöytäkirjan mukaan 24h 20min.

Jäljestämiseen kului aikaa n. 20 minuuttia. Heti kaadolle tulon jälkeen mietin, että ihan hyvä, mutta ei niin hyvä kuin viimeksi Orimattilassa. Tiedostin matkalla, että yhdestä kulmasta mentiin ohi. Samoin jossakin kallioisella kumpareella pyörittiin rinkiä niin, että minulta hävisi suuntavaisto totaalisesti. Molemmat havainnot pitivät paikkansa. Keltsi ajaa jälkeä todella maavainuisesti sekä tarkasti, mutta ekaa kulmaa lähestyttäessä nosti jostain syystä noukan ilmaan ja mentiin auttamatta kulmasta + makauksesta ohi (kuulemma ihan vierestä). Ja tuo pyöriminen oli johtunut siitä, että ylitimme riistapolun, missä sitten lähti pyörittämään ihan kunnolla. Molemmat tehtävät ratkaisi itse ja toiseen kulmaan sekä kaadolle tultiin oikein hienosti. Edes haastavimmassa kohdissa ei tuomari joutunut kehoittamaan takaisin (=hukka), mutta en yhtään uskaltanut arvella, mitä tällaisesta suorituksesta pisteitä heruu...

Lopputulemana oli AVO1 ja 43 pistettä!!! Pisteitä 4 vähemmän kuin Orimattilassa, mikä ei yllätys, mutta 40 pistettäkin olisi riittänyt ykköstulokseen. Koepöytäkirja osa-alueineen kertoo tällä kertaa seuraavaa.

Koesuorituksen arvostelu
a) jäljestämishalukkuus 5 (06)
b) jäljestämisvarmuus 11 (12)
c) työskentelyn etenevyys 9 (10)
d) lähtö, kulmaukset ja makaukset 11 (14)
e) käyttäytyminen kaadolla 3 (03)
f) yleisvaikutelma 4 (05)
Laukauksen sieto: hyväksytty
Pisteet: 43
Palkinto: AVO1

Ja tuomarilta saatu vapaamuotoinen, kirjallinen arvostelu:

Ohjattu lähtö. Turhia hötkyilemättä Keltsi sovitti vauhdin muun joukon tahtiin. Maavainuinen työskentely piti tiukasti jäljellä. 1. kulmaa lähestyttäessä koira sai kunoa nostaen vainun makuusta, kiersi sen melkein hipoen pysähtymättä uuteen suuntaan. Toisen kulman ollessa jo näköpiirissä Keltsi teki jäljen ainoan mainittavan tutkimuslenkin. Palasi, löyti kulman makuun ja siitä tutkittuaan suoraan loppuosuudelle. Loppua lähestyttäessä koira sai jälleen vainun kuonoa nostaen. Löysi kaadon, tutki sitä ja jäi vartioimaan. Tänään täydet pisteet koiran ja ohjaajan yhteistyölle.

Toinen AVO1-tulos tarkoitti, että saatiin samalla menolippu VOI-luokkaan! Seuraavat kokeet menee vähintäänkin ensi vuoteen, vaatii kovasti treeniä ja myös sitä näyttelypalkintoa.

Läheisiä lainaten voin vaan tuumata, että "Keltsi on nenäkoirii!". Matti myös kuvasi tuomarin puheenvuorossa hyvin sitä, miten koira hoiti hommat itsenäisesti. Keltsi oli pyörittänyt niin tehokkaasti siellä riistapolun kohdalla, ettei kuulemma voinut tuomari koiran ohjaajaa edes epäillä auttamisesta tai suunnan ratkaisemisesta, kun näytti olevan niin kuutamolla ilmansuunnista... Heh. Kaksi koetta ja kaksi ykköstulosta, joten nöyränä voin vaan todeta, että on ilo omistaa tällainen koira ja toimia sen ohjaajana!

Varsin tapahtumarikas viikonloppu (lauantain jälkienteossa "eksyttiin" ja kotona 21 maissa... tänään aamulla herätys 04.50, eikä mistään automaatista saanut euroakaan rahaa, joten tyhjätaskuna matkaan, mutta onneksi polttoainetta nippanappa tämän päivän tarpeisiin... mahdollista karhunp***aa jäljellä yms. yms.) kaikkiaan takana, joten väsyneinä, mutta onnellisena molemmat painumme omiin peteihimme maate...