Sovittu meno ja sunnuntaiautoilijoita liikenteessä, joten ehdittiin jälkiharkkoihin vasta klo 19. Anhavassa täysi tohina jo, kun päästiin perille. Muutaman jäljen ehdin nähdä, minkä jälkeen Kati & Saidi kiirehtivät omien treenijälkien ajoon. Jäätiin Helin ja Sarin kanssa parkkipaikan viereen ottamaan esineruutua.
Keltsille piippihiiri kahteen otteeseen. Näki molemmilla kerroilla, kun Heli vei sen. Joskaan tällä kertaa ei tarkkaa paikkaa ja hiirulainen piilotettiin vielä varpujen joukkoon. Ekalla hieman etuviistoon oikealle, noin puoleen väliin kaistaletta. Innoissaan haki ja hyvin löytyi, mutta luovutus ei mennyt ihan nappiin. Tipautti jalkoihin. Tokalla kerralla oikeaan takakulmaan. Lähti innoissaan ja kävi jo aika lähellä, mutta pysähtyi sitten ja jäi tuijottamaan minua "Mitä nyt?"-ilme naamalla. En antanut mitään apuja, seisoin vaan pasiivisena paikoillani. Selvästi tiesi, mitä oltiin tekemässä, kun jatkoi siitä omatoimisesti etsimistä ja nappasi hiiren tosi nopeasti suuhun. Luovutuskin meni ihan nappiin. Juoni...! Kuvitteli vissiin saavansa palkan helpolla? Palkkana jotakin Oscarin riistahyytelöä, mitä meillä ei todellakaan normaalisti syödä, joten olihan mieluisa palkka. Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen treeniin, vaikkakin pieniä puutteita vielä on, mutta harjoituksetkin olivat taas astetta haastavampia kuin aiemmin. Suunta on joka tapauksessa oikea, joten näin jatketaan.
Sorsajahti käynnistyi tänään. Lähdettiin iltalennolle ysin pintaan. Keltsi aluksi ihmetteli hieman läheltä kuuluvia laukauksia, mutta unohti ne äkkiä. Saldona yksi sorsa. Pimeys tuli niin yllättäen, että haettiin sorsa veneellä. Innoissaan oli, kun saatiin saalis tuotua rantaan ja heittelin sitä rantaveteen. Nätisti nouti. Yhtään ei pelkää riistaa ja nyt uskalsi raahata jo niin, että nappasi pillistä sorsaa kiinni. Kiva, että saatiin edes tuo yksi niin koiruus oivalsi, mitä me siellä kaislikossa iltahämärissä kykitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti