Aamulla klo 8 auton nokka kohti kotaa. Matkassa Saidi & Apu & Veke sekä Marina & Tara ja me. Hellepäivä tulossa, mutta aamusta aikaisin vielä ihan siedettävä keli, kun puut varjostavat aluetta. Tallottiin aluksi jäljet (minä tein Apulle) ja niiden vanhenemista odotellessa esinetreeniä. Keltsi oli vuorossa ekana. Olin ottanut kotoa matkaan sen pentuaikaisen lempparilelun, vähän jo nuhraantuneen pehmokamelin. Saidi vei lelun ruutuun ja molemmat hetsattiin vähän koiraa siinä samalla. Ylivoimaisesti paras suoritus, mitä tähän asti esineillä harjoiteltu! Yhtään lähtenyt haahuilemaan muuta, vaan päättäväisesti juoksi kamelin luo, nappasi sen suuhunsa ja toi minulle. Jee! Tosin vieläkin minä voisin olla innostavampi (niin tuttua). Jätettiin homma heti sikseen ja palkaksi sai aamusiivet. Nuo pehmoeläimet taitaa olla parhaita esineitä tässä vaiheessa. Haetaan nyt sitten niillä sitä suoritusvarmuutta ja mietitään vasta sen jälkeen, mitä esineitä seuraavaksi. Treenien päätteeksi käytiin vielä Korhosten rantahuvilan kuistilla aamukaffella. Kiitokset vaan taasen treenikavereille!
Illalla ollaan menossa vesiriistaharjoituksiin Iitin metsästysmajalle. Niistä lisää tuonnempana.
(edit)
Nyt on elämän ekat vesiriistaharjoitukset takana. Mielenkiintoista! Olimme Haramaajärven pohjoispäässä nimenkärjessä, missä selkeä rantaviiva ja koirien helppo mennä järveen. Saaliina oli ihan oikea sorsanraato, mitä Pekka heitteli koirille rantaveteen. Keltsi ei pelännyt sorsaa, mutta oli selvästi ihmeissään "Mikä ihme tuo on?" -ilme naamalla. Rohkeasti kahlasi sorsan luo, mutta ei arvannut/osannut ottaa siitä vielä kunnon otetta. Varoen otti siiven suuhun ja raahasi siitä rantaanpäin. Hirmuisen paljon tuntui kiinnostavan, kun rohkeimmat (mäykyt sekä saku) raastoivat sorsaa kuin noutajat konsanaan. Mahdollisuus olisi ollut kokeilla myös laahausjälkeä, mutta myös se jätettiin väliin lähestyvien mejä-koitosten vuoksi. Joskus toiste sitten. Parin viikon päästä on seuraavat harjoitukset, jotka tosin taitaa sattua päällekkäin meidän leirin kanssa (hitto). Mutta halutaan kyllä jatkossakin mukaan harjoituksiin. Ja pitänee askarrella sorsadami/riistapukki (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan?), millä totutella vesilintuun kotosalla. Noita kokonaisia lintuja, kun on tähän aikaan vuodesta aika mahdotonta saada...
Illalla ollaan menossa vesiriistaharjoituksiin Iitin metsästysmajalle. Niistä lisää tuonnempana.
(edit)
Nyt on elämän ekat vesiriistaharjoitukset takana. Mielenkiintoista! Olimme Haramaajärven pohjoispäässä nimenkärjessä, missä selkeä rantaviiva ja koirien helppo mennä järveen. Saaliina oli ihan oikea sorsanraato, mitä Pekka heitteli koirille rantaveteen. Keltsi ei pelännyt sorsaa, mutta oli selvästi ihmeissään "Mikä ihme tuo on?" -ilme naamalla. Rohkeasti kahlasi sorsan luo, mutta ei arvannut/osannut ottaa siitä vielä kunnon otetta. Varoen otti siiven suuhun ja raahasi siitä rantaanpäin. Hirmuisen paljon tuntui kiinnostavan, kun rohkeimmat (mäykyt sekä saku) raastoivat sorsaa kuin noutajat konsanaan. Mahdollisuus olisi ollut kokeilla myös laahausjälkeä, mutta myös se jätettiin väliin lähestyvien mejä-koitosten vuoksi. Joskus toiste sitten. Parin viikon päästä on seuraavat harjoitukset, jotka tosin taitaa sattua päällekkäin meidän leirin kanssa (hitto). Mutta halutaan kyllä jatkossakin mukaan harjoituksiin. Ja pitänee askarrella sorsadami/riistapukki (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan?), millä totutella vesilintuun kotosalla. Noita kokonaisia lintuja, kun on tähän aikaan vuodesta aika mahdotonta saada...
Me halutaan mukaan vesiriistaharjoituksiin sitten joskus kun teillä niitä oikeita sorsanraatoja on :D
VastaaPoista